giovedì 1 settembre 2011

Mikä minusta tulee isona?

Kuvittelin joskus, että kun alkaa olla 25 vuotta lasissa niin ei tarvisi enää ihmetellä, että mikä minusta tulee isona? Mutta kappas kummaa, tässä ollaan ja ihmetellään.. (enkä suinkaan ole lähipiirissäni ainoa joka näitä asioita joutuu pohtimaan)

Kiinnostuksenkohteita kyllä löytyy - mihin vetää raja mistä kannattais koittaa muodostaa ammattia ja mitkä jättää suosiolla vapaa-ajalle?  Ruoka&Viini (culinary arts), kielet, kansainväliset suhteet, Eurooppa & EU, matkailu, hallinto, lainsäädäntö ja politiikka.

Paljon on asioita jotka haluaisin oppia - omien tietojen ja taitojen rajallisuus ärsyttää.  Olen alkanut nyt tosissani miettiä erilaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia, on nimittäin alkanut iskeä todellisuus siitä kuinka vaikeaa täältä on löytää kunnollisia töitä. Tota yliopiston paikkaa on hakenut moni minua koulututempi ja pätevämpi ihminen, ahdistus. 

source


Päädyin eilen lounaalla puhumaan Alen kanssa siitä miten turhauttavaa on, ettei ole mitään kunnollista ammattinimikettä. Lääkäri on lääkäri, ja insinööri on insinööri, erikoistumisista riippumatta - duunejakin tuntuis löytyvän astetta helpommin kun on joku selkeä ammattinimike. Alessandran tutkinto on kansainvälisistä suhteista ja kielistä.. ja sillä, kuten myös mun bus. adm.-tutkinnolla pitäis pystyä tekemään vaikka minkälaista duunia ja nyt kun on molemmat oltu Sapienzalla töissä niin tuntuu, että onko tää nyt sitten se mitä me voidaan tehdä? Suhteilla vois avautua uusia (ja vaikka minkälaisia) uria, mutta työpaikat on kiven alla ja tuntuu, että täällä pitäis oikeasti tuntea jengiä, että ovet aukeis. 

Lisäksi italialaisissa tutkinnoissa tuntuu paljonkin olevan väliä työnhaussa sillä minkä tiedekunnan paperit. Esim. samasisältöisellä Relazioni Internazionali-tutkinnolla on ihan eri arvo ja hyöty työnhaussa kun se on poliittisten tieteiden, eikä ns. humanistisen tiedekunnan alaisuudessa tehty. (Edellä mainitulla voi hakea tiettyjä virkoja - mihin vaaditaan aina "laurea scienze politiche")

Stressiä pukkaa kun koitan selvittää maisteriohjelmien tarjontaa/sisältöjä/vaatimuksia. Tällä hetkellä harkinnassa mm. Corso di Laurea magistrale in Management, innovazione e internazionalizzazione delle imprese eli maisteri yritysten johdosta, innovaatiosta ja kansainvälistymisestä (tää olis varmaan lähimpänä sitä mitä kannattais lukea niin sais tästä aiemmasta tutkinnosta max. hyödyn)  ja sitten Corso di laurea magistrale in Analisi e gestione delle attività turistiche e delle risorse  eli matkailutoiminnan/resurssien analysointi ja hallinta - mikä sisällöllisesti kiinnostais minua huomattavasti enempi, mutta onko jonkun "Ympäristön ja kulttuurin economics"-tutkinnosta hyötyä, onkin sitten eri asia. Sitä mun himoitsemaa kansainvälisen politiikan European Studies-kurssia ei Sapienzalla enää ole. Blaah.
Wild card on tällä hetkellä Economia politica  jossa painotuksena "Economic policy and institutions", kursseja ois JOPA tarjolla englanniksi. Valitettavasti heti ekana vuonna olis parinkymmenen creditin edestä Advanced mathematics ja statistics for economics... että tota. 

TARVITSEN SUUNNITELMAN - GRAAH!

---------------------------------------------------------------------


Jos ei tästä ruokavaliokokeilusta muuta hyötyä ole, niin huomasinpa nyt sitten kunnolla että kuinka sairaita määriä vetäisin leipää.ym jos ei ois tätä kontrollia päällä. Jos sais "kohtuus kaikessa"-ruokavaliolla jatkettua ens viikosta niin oispa jees. Vähemmän, ja parempaa.

Ja mikäs muu vielä rassaa tällä hetkellä? No se että prkleen JOE JONASia tulee joka ainoasta tuutista ja See No More on soinu mulla päässä viimiset 3 päivää. Jos et tiedä mistä ränkytyksestä on kyse, niin onneksi olkoon.. Täältä(kin) voi sen kuulla, jos välttämättä haluaa.

Nessun commento:

Posta un commento

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...