Ciao a tutti ja kuumat kesäterveiset Roomasta hiukan nuupahtaneelta bloggaajalta!
 |
| "Do what we can, summer will have its flies..." |
Heinäkuu lähestyy loppuaan mutta kuumimmat ajat on meillä todennäköisesti vielä edessäpäin. Kiitän onneani siitä, että meillä sentään on ilmastointi kotona, vaikka yleensä pidämmekin sitä päällä vain öisin tai jos kuumuus käy liian tuskalliseksi.
Yleensä kaikilla on Italiassa viimeistään elokuussa kesälomat ja viime aikojen vakiokysymys onkin ollut, että "mitä meinaatte tehdä tänä kesänä?" Saan tietysti osanottoja ja pahoitteluita kysyjän kuullessa, että olemme jumissa Roomassa vielä vähintään syyskuun loppuun. Siis siihen asti kun Filipon ensimmäinen työpätkä ravintolassa päättyy.
Syyskuun loppuun asti Filippo on töissä 6 päivää ja 60h per viikko, maanantaista lauantaihin kaikki illat 14:30 - 00:30. Ihan helvetin raskasta tietysti sille, joka joutuu niitä pitkiä päiviä painamaan kuumassa keittiössä, mutta ei ihan hirveän hauskaa täällä kotonakaan. Paljon kokemusta ja paljon vastuuta, joten koitetaan ottaa positiivisesti vaikka ei kovin helppoa olekaan.
 |
Analisi sensoriale
- aistinvaraisessa analyysissä oliiviöljy ja punaviini |
Minulla on koko kesän opiskelut käynnissä, vaikka lähipäiviä ei elokuussa ole ollenkaan. Kurssimodulit ovat olleet mielenkiintoisia ja aika haastaviakin osaltaan. Alun historia ja sosiologia juttujen jälkeen oli pitkästi ravitsemustietoa (aika tylsien mut tarpeellisten ravintoarvojuttujen lisäksi esim. välimeren ruokavaliosta) ja sen jälkeen turismista aika laajasti monelta eri kantilta. Aistinvaraisesta analyysistä, jota käytetään esim. tuotekehittelyssä, oli erikseen luento (huom kuva) mutta ne oli aika tuttuja juttuja tietty jo sommelier-kurssilta. Yllättäenkin yksi mun lemppariluennoista on ollu liikkenjohtamiseen liittynyt luento (jee, en ole parissa vuodessa unohtanut Kotlerin "viisauksia") ja on ollut tosi hauskaakin oppia noita supply chain management ja muita juttuja italiaksi.
Tällä viikolla julkaistaan taas uudet kurssimateriaalit ja sen lisäksi mulla pitäisi olla tehokkaasti jo työn alla lopputyöprojekti. Minulla on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa - ensimmäinen on yrityksen ehdottama ja todella mielenkiintoinen projekti liittyen roomalaisen ruokakulttuurin säilyttämiseen, ja toinen olisi hyvin erilainen business plan-mallinen lopputyö, pienen ravintola-aktiviteetin avaamisesta pohjois-Roomassa.
Minulla on tätä ensimmäistä vaihtoehtoa koskien tapaaminen ensiviikolla ja koitan saada siihen mennessä jotain kunnollista suunnitelmaa paperille. Molemmat aiheet kiinnostavat minua todella paljon, ensimmäinen ehkä teemana jopa enemmän, mutta tästä liiketoimintasuunnitelman kasaamisesta olisi meille ehkä suurempaa käytännön hyötyä.
Näitten koulujuttujen lisäksi en oikein jaksa muusta tällä hetkellä stressata vaikka varmaan pitäisi. Tuntuu, että mulla on elämässä joku tasainen vakio vastoinkäymisiä ja surkeuksia, että ei vaan vahingossa kävisi liian helpoksi. Mulle olisi liiankin helppoa jäädä roikkumaan omaan ankeuteeni, mutta koitan muistaa, että elämä on mitä on ja tuskin helppoa kenelläkään. "Ei enempää kuin jaksaa kantaa" ja näillä eteenpäin.
Olen kuitenkin koittanut nauttia lähipiirin ihanista uutisista, rakkaat ystävämme saivat tällä viikolla kauniin ja terveen tyttölapsen, ja eräs vanha ja erittäin armas ystäväni on menossa lauantaina naimisiin. En valitettavasti pääse häihin juhlimaan ystäväni elämän ehkä tärkeintä päivää, enkä suloista vauvaa livenä vielä kohtaamaan, mutta olette mulla ystävät rakkaat mielessä jatkuvasti ja teitä kaipaan!
Loppuun linkki parinvuodentakaiseen klubihittiin, jota soitettiin ainakin Roomassa ihan jatkuvasti - Pompo nelle casse - ja joka vieläkin on erittäin tarttuva jumputus vaikken tän tyyppistä musiikkia sen kummemmin harrasta. [-- youtube ei suostu sitä suoraan täällä näyttämään]
