mercoledì 28 dicembre 2011

Vuoden viimeinen viikko

Upeasta Malediivien matkasta on jo lähes toivottu, ja nyt ollaan oltu Suomessa joulun vietossa. Hyvää ruokaa ja rakkaita ystäviä ja sukulaisia.. Ihanaa siis kaikinpuolin.

Paljon on ollut joulukuussa tapahtumaa -  niin paljon, että olen ollut aika overwhelmed ja siitäkin syystä bloggailu on jäänyt. Ensi vuoden puolella parannan tapani. Lupaan. 

Joulu-Elisa

Suomi-herkkuja
Uudeksivuodeksi ollaan jo palaamassa Roomaan - palailen sieltä. 


Ihania vuoden 2011 viimeisiä päiviä kaikille! 

lunedì 5 dicembre 2011

The sunny side of life

source

Siinä vaiheessa kun tämä postaus ajastettuna ilmestyy, pitäisi meidän olla jo tämänkaltaisissa maisemissa. Olemme siis reissussa! 


Jos satun nettiyhteyden äärelle saatan jotain päivittää, mutta muussa tapauksessa palaillaan ensi viikolla!

mercoledì 30 novembre 2011

Wake Me Up When November Ends

Marraskuu on perinteisesti mun inhokkikuukausi (kuten jo viime postauksestakin selvisi) ja nyt ei ookkaan riemulla rajaa kun marraskuu on lopussa ja pääsee virallisesti joulufiilistelemään flunssaviikkojen jälkeen. 

Joulukuussa on jo niin paljon tapahtumaa, että ihan hengästyttää. Lähinnä vaan kaikkea uutta ja mahdollisuutta ja ihanaa. Näissä odotuksissa olisikin hyvä lopettaa vuosi. Koko viime talven ja kevään jälkeen tämmöinen rauhaisampi syksy on tuonut ihan uutta voimaa ja toivottavasti selkeyttänyt päätä tulevaisuudenkin suhteen. 

Vielä kuitenkin se joulukuu joka alkaa ihan kohta kohta kohta... 

Joulufiilistelyä

Pojat tulivat katsomaan futista

venerdì 25 novembre 2011

Marraskuun loppua odotellessa.

Viimein täällä aletaan tervehtyä! Flunssaa vastaan on taisteltu mm. tällä keitolla
Pientä nuhaa ja muuta riesaa vieläkin.. mutta hauskaa vaihtelua, kun viimeiset pari viikkoa ollaan oltu vaan vuorotellen kipeenä. Tuntuu, että ilmojen kylmettyä kaikki muutkin on täällä nyt kyllä jossain röhätaudissa.  


Viime viikon lopulla oltiin onneksi hetkellisesti kuosissa juhlimaan Marcon vanhentumista.


dolciiiiiiii



Muuten ei kuulumisia mitään. Julia oli käymässä alkuviikosta, mikä oli ihana piristys! <3
Nyt vaan odottelen joulukuuta, meillä on koko kuukaudeksi enempi kun tarpeeksi ohjelmaa joten JEEJEEE!!!


venerdì 11 novembre 2011

Huomenta Rooma!


Onni siitä, että kun aamulla herää niin aurinko paistaa!
Tuoretta Kolumbialaista tuliaiskahvia, omatekemää ruisleipää goudalla ja päivän lehdet
netistä - 
Hyvää huomenta ja buongiorno a tutti!

giovedì 10 novembre 2011

Torstai on toivoa täynnä


 Heti kun aurinko paistaa, täällä on heti kesäisempi tunnelma. 
Työjututkin ehkä etenee, pitkä viikonloppu edessä ja joulukuuhun on varmistunut pari spesiaalijuttua. Onnea ja ihanuutta!

Piazza Vittorio 
Uusi ruokapostaus täällä! 

domenica 6 novembre 2011

Sataa sataa ropisee...

Tylsä marraskuun alku ja ankea sunnuntai. Sataa sataa, ei mitään uutta. 

Surkea näkymä - vettä sentäs vaikka lumelta näyttääkin 
Uutisissa Genovan tulvat ja talouskriisi. Niitä vältellessä meillä ruudussa esim X factor (USA ja paikallinen) sekä uusi Foxin sarja American Horror Story


Villasukat jalkaan ja lisää teetä - tästä alkavasta flunssasta on päästävä eroon ennenkuin se iskee kunnolla päälle. Oi kunpa ois jo joulukuu!

mercoledì 2 novembre 2011

Halloween 2011

Halloween 2011 a Fregene

"dolcetto o scherzetto" eli karkki vai kepponen Italiassa

Paahdetut kastanjat

Suomalaisnoita
Noidan kissa
Jean Reno 

Reno ja kummituskaveri




lunedì 31 ottobre 2011

Hyvää Pyhäinpäivää


Eli Hyvää Halloweenia kaikille! 


Me lähdetään Fregeneen kun huomenna on pyhä ja Filipollakin töistä vapaa. Palailen bloggailemaan mahdollisimman pian.


Tästä lähtien ruokajutuille on muuten oma bloginsa - Cacio e Pepe!

martedì 25 ottobre 2011

iHerb-verkkokauppa

Mainostan ostoksiani todella harvoin (jos koskaan) mutta nyt on kyllä ehdottomasti käytettävä tämä tilaisuus. Valikoiman ja hintojen takia on pakko suositella iHerb-verkkokauppaa

Now Foods - vitamiineja

Kaipailin lisäaineettomia kosmetiikkatuotteita herkälle iholleni, vitamiineja ja luomumausteita. Kuitenkin Italiassa ns. myrkyttömät ihonhoitotuotteet olivat aivan törkeissä hinnoissa kun niitä onnistuin löytämään. Olin jo pitkään harkinnut vitamiinien tilaamista jenkeistä, kun esim. D-vitamiini maksaa murtoosan Euroopan hinnoista. Nyt kun parissakin lukemassani blogissa oli runsaasti kehuttu iHerbiä, päätin pistää tilauksen menemään. 

Jenkkiläinen iHerb "Natural products and more" tarjoaa valtavat valikoimat luonnontuotteita, superfoodeja, vitamiineja ja ravintolisiä edullisin hinnoin.. ja mikä tärkeintä, lähettää niitä Eurooppaan naurettavan alhaisilla postimaksuilla ($4/1.5kg)



Valikoimaa on todella niin valtavasti, että tutustumiseen menisi ikä ja terveys. Selkeistä kategorioista on kuitenkin helppo löytää tarvimansa jutut. 


EcoTools, Bamboo 5 Piece Brush Set
Tilaaminen helppoa - Visa electronillakin saa maksettua ja "ostoskorista" saa todella helposti kontrolloitua ettei paketista tule liian painavaa. Alle 50€ paketille ei tule verojakaan maksettavaksi.
Nyt uskallan suositella kun paketti tuli kotiinkuljetettuna Italiaankin perille reilussa viikossa!

Frontier Natural Products, Organic Black Pepper

EDIT:
Kauppa toimii ilmeisen menestyksekkään ns. ulkoistettua markkinointia käyttäen.   Kun hinnat ovat alhaiset ja palvelu pelaa, saa iHerb positiivisen word-of-mouthin kautta lisää asiakkaita. 
Lisäksi annetaan tämmöinenkin porkkana -  Ensitilaaja saa viiden dollarin ($5) alennuksen koodilla: ZUG573 - ja koodin antaja jonkun prosentin alennuksen. 

mercoledì 19 ottobre 2011

“One day your life will flash before your eyes. Make sure its worth watching.”

Vaikka viime viikon kuvissa näyttääkin vielä kovasti kesäiseltä, niin täällä ollaan jo ihan syksyisissä fiiliksissä. 

Tällä hetkellä ollaan lisäksi hautajaistunnelmissa. 
Isovanhempien rivit harvenivat entisestään kun nonno väsyi pitkään kestäneen sairauden alla. Vaikka kukaan ei olisi tilannetta halunnut pitkittää, on surku varsinkin pienen nonnan puolesta kova. Lähes 60 yhteistä vuotta on pitkä aika. 



Paljon on kuitenkin ollut tosi kivojakin juttuja. Vanhoja ja uusia ystäviä. Syntymäpäiviä ja aamupalatreffejä. Aurinkoisia iltapäiviä ja ihania kirjoja. Mahtava tunne siitä että on juuri oikeassa paikassa. 

Silvian syntymäpäivät

Viime viikolla vietettiin tosiaan Silvian synttäreitä ja nähtiin paljon vanhoja tuttuja vuosien takaa. Olen myös treffailut ihanaa Juliaa Villa Adan toiselta laidalta. Meillä natsas loistavasti ja huippua tietty myös se, että asutaan lähes samalla alueella. 
Sain meidän Porta di Roma-reissun jälkeen kylppärinkin kuosiin. (Olisin voinut ottaa ennen ja jälkeen-kuvatkin jos en olisi niin innoissani ollut heti virittelemässä IKEAlaista hyllytilaa. )
Kiitokset seuralle, joka toimi mun jättikaappien kuskina <3

Julia lounassusheilla

Laukkuinventaario

Sain Miialta laukku-haasteen, joten tässä siis inventaario (vaikka laukkuni jännittävää sisältöä onkin jo kertaalleen kuvattu.)




Tällä hetkellä käsilaukun virkaa toimittaa Kuopion yliopiston koulutus ja kehittämiskeskuksen kangaskassi. Kassillahan alkaa olla jo historiallistakin arvoa, kun ei ole enää edes Kuopion yliopistoa vaan yhdistetty Itä-Suomen. 

Kassista löytyy: 
  • pinkki nokialaiseni
  • tic tac - intense mint 
  • silmälasit kotelossa
  • ponnari
  • lompakko (henkkarit, kausikortit.ym)
  • pieni San Pellegrino-vesipullo
  • ATAC bussilippuja
  • Italialaiset/Napolilaiset pelikortit (40 korttia - 4 maata. Spade,  Coppe,  Denari e Bastoni
  • Kleenex-nenäliinoja
Kuvasta puuttuivat kamera ja avaimet. 


Haastan ihanat blondit Sirun Sardiniasta ja Julian Roomasta paljastamaan laukkujensa sisällön.

lunedì 10 ottobre 2011

Pieni pala Suomea

Koska olen aina niin riemuissani  (jeejee) kun löydän täältä jotain Suomalaista, niin täytyyhän mun esitellä viime viikon löydökset. 

Yhdellä suosikkikanavistani, Gambero Rosso-ruokakanavalla on  nimittäin ruvettu lähettämään Gamberetto-ohjelmaa, jossa pikkukokit opettelevat ruokajuttuja.. 




ja kaikkein hauskinta on tietysti se, että pikkukokit on puettu Marimekon Unikko-essuihin!

Tärkeämpänä löydöksenä täytyy kuitenkin esitellä luomukaupasta bongattu ruisleipä, joka on ehdottomasti autenttisimman oloinen ruisleipä, johon olen koskaan Suomen ulkopuolella törmännyt. JEE!!!
Viimeinkin ruisleipä, joka ei ole makea jyväleipä vaan oikeasti muistuttaa Suomalaista leipää 
Hyvältä maistuu!

Ehkä tätä mun Suomi-fiilistelyä lisää nyt se, että olen reissun jälkeen ollut vähän down. Täälläkin on viilentynyt kunnolla ja syksyistä on. Hirveä ikävä porukoita ja ystäviä Suomessa, tuntuu taas hetkellisesti niinkuin oltais täällä pahemminkin jumissa. Tilanne rauhoittuisi, jos mulla olisi täällä mitään oikeaa tekemistä tällä hetkellä. Pää hajoaa kun hion ja hion jotain esittelykirjeitä ja CV:tä. Kulutan tuntikausia aikaa päivittäin, eikä tuloksia näy. Ahdistaa, kun ei ole töitä eikä rahaa. Ahdistaa se, että jotain tuottavaa pitäisi tehdä mutta suunta hukassa. Se yliopiston duuni on kuulemma vieläkin semivarma, mutta sen alkamisessa voi mennä vielä monta kuukautta. Enkä halua toimettomana roikkua toisen elätettävänä. Mitä tässä pitäisi ruveta tekemään?

Kaikki mulle nyt heti please. 


giovedì 6 ottobre 2011

Suomalaiset Roomassa

Naamakirjassa on yhteisöjä ties minkälaisille porukoille (mm. Suomalaisille Milanossa ja Venetossa) mutta en onnistunut löytämään mitään Rooma-ryhmää vaikka suomalaisia on tilastokeskuksen mukaan eniten juuri täällä. EDIT: Lombardian jälkeen eniten



Jotenka, jos olet SUOMALAINEN ROOMASSA niin klikkaa tänne ja liity.. ja vinkkailkaa toki muillekin. 


mercoledì 5 ottobre 2011

Vastauspostaus

Kysymyksiä ja vastauksia Italiasta


Osaisitko kertoa yhtään minkäläinen on Italian leipomo/konditoriokulttuuri?
Leipomokulttuuri Italiassa eroaa huomattavasti Suomesta. Italialaiset syövät lähes poikkeuksetta päivittäin leivottua, ns. tuoreleipää. Ainakin Roomassa supermarketeissa on yleensä aina tuoreleipätiski (vaaleaa leipää, focacciaa, sämpylöitä.etc) varsinaisen (suomalaistyylisen) leipäosaston sijasta. Valmisleipinä myynnissä olevat ovat lähinnä Barillan omistaman Mulino Bianco-merkin tuotteet, esimerkiksi paahtoleipä. Roomalaiset ostavat leipänsä usein supermarketin sijasta pienistä leimoista (panetteria) , joita on runsaasti ympäri kaupunkia. ns. Leipäkaupoissa on yleensä vähintään focacciaa (=pizza bianca) jos ei muunkinlaista pizzaa. Pizza tietysti liittyy muutenkin olennaisesti Italian leipomokulttuuriin, mutta se onkin sitten jo pidempi juttu. (Katso esim. Pizza al taglio-paikat)

Pasticceria on lähinnä leipomoa (konditoriaa), mutta yleensä tarjolla on siis vain makeita tuotteita. Myynnissä esimerkiksircrostate (piirakat), biscotti (keksit), paste, forme di cioccolato, cannoli, confetti, torrone, croissants ja paljon paljon muita makeita leivonnaisia.



Voisitko kertoa, mitkä asiat Italiassa/Roomassa ovat sellaisia, joita todella rakastat ja mitä mahdollisesti Suomesta kaipaat (sukulaisia ja ystäviä lukuunottamatta)
Italia:  Ilmasto (Neljä ihanaa ja erilaista vuodenaikaa, aurinko joka nousee aamulla ja laskee illalla - ympäri vuoden. Ei koskaan säkkipimeässä töihin) Ruoka (ruoka on hyvää ja sitä arvostetaan, vahva ruokakulttuuri) Ihmiset välittää ja puuttuu ja apua tarjotaan, halusit tai et. Asioissa joustetaan. Tunteet näytetään avoimesti ja kukaan ei nostele kulmiaan tai kerro minulle, että "ylireagoin".

Suomi: Ruoka (Kyllä, rakastan suomalaista ruokaa ja kaipaan italiassa esim. Vaarin kalakeittoa ja iskän uunilohta ja RUISLEIPÄÄ) Kesä (Suomen kesä on IHANA ja voisin elää siinä ympäri vuoden) Sosiaaliturva (Italiassa on pakko olla turvaverkko jostain muualta, koska valtiolta et saa mitään) Koulutus (Mun on pakko opettajien pentuna vähän kehua taas tähänkin väliin suomalaista koulutusjärjestelmää - sori itskut, vaikka joku liceo classico ois kuinka suurempaa ajattelua kehittävää niin hands down Suomen koulut on paremmat)



Miten italialainen suku vaikuttaa elämääsi? Dominoiko la Mamma, kuten niin usein kuulee tapahtuvan?
Käytännössä ei oikein mitenkään. Olen itse aika perhekeskeinen, ja tykkään että meillä on tarvittaessa kaikki Filipon sukulaiset samassa kaupungissa. Filipon sukua on lähinnä isän puolelta, eikä sieltäkään muita kuin isovanhemmat ja setä lapsineen. Sukulaisia tavataan lähinnä viikonloppulounailla (pienessäkin porukassa saa lähes kerran kuussa vietettyä jonkun syntymäpäivää.tms) eikä suku ole tekemisiimme puuttuvaa sorttia. Isovanhemmat ovat ihanat, enkä voisi mitenkään kuvitella, että esim. meidän yhdessäasumista olisi miltään taholta kommentoitu.

Famiglia Rocchi

Filipon mamma, eli "suocera" on tapaus sinänsä. Meillä on ollut omat erimielisyytemme (lähinnä silloin kun olimme F.n kanssa molemmat vielä lukiolaisia) mutta nyt välit ovat hyvät, vaikka emme usein välttämättä tapaakaan. Olen joskus kuvitellut mamman olevan kontrolloiva, mutta tosiaan siinä vaiheessa minulla ei ollut mitään käsitystä siitä minkälainen voi olla todella dominoiva itsku-mamma. Filipon ja äitinsä välit ovat parantuneet merkittävästi siitä kun vielä asuivat saman katon alla.



Onko sinun ollut helppo löytää omia ystäviä siellä?

No asiaa helpotti huomattavasti se, että minulla oli omia kavereita Roomassa alunperinkin, joiden kautta olen tutustunut Filippoon. Esimerkiksi tunsin jo Irlannin kielikurssilta meidän läheisimmän ystävä-pariskuntamme toisen puoliskon, Livian (joka siis alkoi seurustelemaan Filipon ystävän Marcon kanssa samana kesänä kun mekin tapasimme F:n kanssa)
Töiden kautta on sitten tullut ystäviä ja tuttavia, jotka ovat näitä ns. omia ystäviä. Muuten vaan tutustuminen Italialaisiin naisiin ei ole välttämättä erityisen helppoa..

Elisa ja Livia 2008



Mikä tuntui italiaan muutossa ja vakiutumisessa kaikkein vaikeimmalta sun mielestä? Esim, työnhaku, paikallisiin tapoihin ym. tottuminen vai kielen oppiminen ja sen muurin ylittäminen sujuvaksi puheeksi?
2006 oli ihan helvettiä - en puhunut italiaa, ei saatu kämppää ja jouduttiin asumaan Filipon äidillä, meitä kohdeltiin italiassa ihan pentuina vaikka suomessa oltiin ns. aikuisia ja se oli kielitaidottomana erityisen vaikeeta. Kun puhuu kieltä niin kaikki helpottuu - Kaikki.


Minkälaisia paperiasoita sinun piti hoitaa ennen kun pystyit jäämään Roomaan ihan pysyvästi ? (Riittää ihan ne tärkeimmät kun uskon että niitä voi olla aika paljon :D )
Codice Fiscale on yksi ensimmäisiä asioita minkä tarvitset Italiassa. (Agenzia delle Entrate on se paikka mistä tän saa) Kyseessä on siis ns. veronumero, mutta sitä kysytään joka paikassa samaan tapaan kuin Suomessa henkilötunnusta. Virallisesti et Italiassa voi tehdä mitään, ennenkuin sinulla on tämä 16-numeroinen codice fiscale. Koodi määräytyy sukupuolen, syntymäajan, paikan ja nimen mukaan - eli käytännössä voit laskea oman koodisi netissäkin, mutta tarvitset virallisen paperin tai kortin esimerkiksi pankkitilin avaamiseen.

EU-kansalaisethan voivat täällä oleskella max. 3kk (putkeen) ennenkuin mitään rekisteröitymistä tarvitsee tehdä minnekään. Olen keskustellut aiheesta runsaasti mm. saksalaisen ystävättäreni kanssa. Hän on tehnyt täällä maisteritutkinnon, mutta ei koskaan ole hakenut varsinaista residenzaa - vaan poistunut välillä maasta pariksi päiväksi (vaikka tätäkään ei kyllä kukaan tarkasta.) Italialaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että mitä vähemmän valtio tietää sinusta, sen parempi. Harkitsisin hyvin tarkkaan ennenkuin lähtisin hoitamaan näitä paperihommia, vasta siinä vaiheessa kun on vakkarityö/lapsia.tms
Myös semmoinen käytännönasia kannattaa ottaa huomioon, että Italiassa pimeästi vuokraaminen (ilman sopimusta) on todella paljon yleisempaa kuin Suomessa, ja ilman vuokrasopimusta/pysyvää asuntoa voi oleskeluasioiden kanssa tulla ongelmaa. (Sama työsopimusten kanssa)



Ensinnäkin mulla on vähän ongelmia ton pakkaamisen kanssa. En osaa yhtään kuvitella minkälainen sää siellä on talvella. Kerroit tässä postauksessa aikaisemmin, että joulukuu on sateinen ja sitä rataa. Tarvitsenko toppaliiviä yms Suomen talvivaatteita sinne ollenkaan mukaan? Pakkasen puolelle siellä ei taideta mennä ollenkaan?
Minne päin Italiaa olet menossa? Pohjois-Italian ja vaikka Calabrian talven välillä on aivan valtava ero.  Roomassa ei varmaan (öitä lukuunottamatta) mennä paria pakkasastetta kovemmille lukemille, mutta kylmyys on kosteuden takia tosi luihinmenevää ja itse ainakin tarvin talvitakkia. Kannattaa lisäksi ottaa huomioon, että talot on talvisin TODELLA paljon kylmempiä/vetoisampia näin yleisesti kuin Suomessa. Villasukat on talvella pop!



Toinen mikä kiinnostaa, on se että ootko sä huomannut jotain eroja suomalaisten ja italialaisten välillä? Vaikka jotain hassuja käytännön eroja tms.
Siis tokihan suomalaisten ja italialaisten välillä on eroja, mutta mitä enemmän kuluu aikaa sitä vähemmän kiinnittää huomiota. Hassua on ainakin se, että monet tapaamani italialaiset on tosi taikauskoisia.. ja siis kaikki sairaudethan johtuvat "kylmettymisestä" (=colpo d'aria) ja voit vaikka kuolla jos juot jäistä vettä tai jätät hiukset kuivaamatta ulosmennessä ;)

EXTRA-KYSSÄRIT

Mikä on ollut sun kesässä parasta :)?
Se, että valmistuin (!!) ja sitä kautta pystyin palaamaan  Roomaan.  

Sanopa rehellisesti olisitko halunnut, että sinua olisi päättäväisemmin viety soittotunneille? Soitit pienenä kanteletta muskarissa ja koulussa trumpettia. Olisiko pitänyt jatkaa muodollista musiikinopiskelua ja aiotko huolehtia omien lasten soitattamisesta? 
Pianon tai kitaransoitto olisi tietysti hauska osata, lähinnä säestämistarkoituksessa. Musiikkiluokalla oli kivaa, mutta en usko että olisin musiikinteoriaa oppinut tän paremmin koskaan vaikka olisin ollut minkälaisilla tunneilla. Kitaransoitossakin vasenkätisyys on vamma (..kaikki eivät ole Jimi Hendrixin kaltaisia soittotaitureita) enkä koskaan edes halunnut oppia soittamaan trumpettia.. (orkesteriin tarvittiin vaan yksi saksofonisti. buuu.) jotenka... 
Kuorolaulu taas oli aina hauskaa.
Laulutunnit olisivat olleet näin jälkikäteen ajateltuna hyödyllisiä, ja niille menisin vieläkin mielelläni.
Omia lapsia mielelläni leikitän ja laulatan tulevaisuudessa, ja jotain musiikkijuttua ehdottomasti.. mutta soittotunneille en halua ketään pakottaa jos ei selkeesti kiinnostus riitä.


Mä kysyisin että onko F:n kanssa ollut puhetta naimisiin menosta/lapsista ja miten siellä nuoriso suhtautuu avioliittoon ja perheen perustamiseen? Olen ymmärtänyt että siellä vakiinnutaan myöhemmin kun esim. täällä suomessa, liittynee varmaan tuohon työllisyystilanteeseen sekä palkkatasoon.. :/
 Siis tokihan meillä on ollut asiasta puhetta, ja jos taloudellinen tilanne olisi vakaampi niin oltais kummatkin valmiita molempiin.  Suhtautuminen yleisesti on täällä joo todella erilainen kuin Suomessa. Alle 30-vuotiaissa on TODELLA harvoin perheitä, ja ihan käytännönsyistä. Jos ei ole minimipalkka duunejakaan, ei opinto- (tai mitään muitakaan) tukia, ei opiskelija-asuntoja eikä äitiysvapaita, niin aika helkutin nihkeetähän on mitään perhettä kuvitella perustavansa. 

Ottaisitko F:n sukunimen, eikös siellä naiset yleensä pidä oman nimensä? Miten miehen nimen ottamiseen suhtauduttaisiin? 
Ottaisin joo, mutta se on käytönnössä niin nihkeetä että mielummin ei. Italialaiset yleensä sanovat ensin, että toki naisilla vaihtuu nimi mutta kun tulee tarkemmin puheeksi niin käy ilmi, että passissa ja henkkareissa nimi pysyy samana ("Tietysti, eihän nimeä voi passiin vaihtaa" ...) 

Arvontalaulu alkaa...

Kysymyspostaukseen osallistuneiden kesken järjestin jännittävän lappuarvonnan jonka voittajaksi valikoitui... 


 Eli pistäs mulle Lola osoitetta joko elisa.rocchi ( @ hotmail.it) tai naamakirjan kautta niin pääsen kehittelemään sulle jotain postia (niin se alkuperäinen arvontapalkinto jäi Suomeen.. )
 Onnea voittajalle! 
Tän päivän aikana koitan saada ton toisen vastauspostauksenkin valmiiksi. 




Mutta mitäs muuta? 
Wikipedia on meillä kaikilla kielillä (eng - ita - fin) aktiivisesti käytössä, mutta eilen jouduimme huomaamaan, että italiankielinen sivusto oli suljettu käyttäjiltä kokonaan protestina parlamentin lakiesitykselle..



Ehkä sivuston sulkemistakin kiinnostavampi asia on lakiesitys joka tämän aiheutti.. Tämä lakiesitys sisältää vaatimuksen kaikkien verkkojulkaisijoiden tulee 48 tunnin aikana niille esitetystä korjauspyynnöstä oikaista mitä tahansa sisältöä, jonka pyynnön esittäjä katsoo itselleen haitalliseksi.. (Oli kirjoitettu asia totta tai ei!)  ja tämä nimittäin koskettaa huomattavasti suurempaa joukkoa kuin vain wikipediaa.. DDL intercettazioni- nimellä kulkeva lakiesitys nimittäin koskee kaikkia internetsivustoja (bloggerit, sanoma- ja aikakauslehdet mukaan lukien..) Lakiesitystä pidetään Berlusconin yrityksenä rajoittaa hänelle epämieluista kirjoittelua.
Pitää perehtyä paremmin mitä kaikkea tämä pitäisi sisällään, mutta MITÄ HELVETTIÄ ITALIA?!?! Ei näin.


EDIT: Nyt näyttäis hesarikin reagoineen tähän. LINKKI 



lunedì 3 ottobre 2011

We're back!

Ollaan eilen palattu takaisin Roomaan mukanamme noin viikon verran univelkaa. Lyhyt, mutta erittäin tapahtumarikas Suomen reissu siis takanapäin. Paljon ihania ihmisiä, juhlia ja mahtuipa reissuun myös päivä Tallinnassa. 
Arvontahommat ja muut hoidan mahdollisimman pian kun saan pyykkivuorta madallettua.


Kiitos kommenteista lukijoille ja erityiskiitos rakkailleni Suomeen, ilman teitä en olisi mitään!



martedì 27 settembre 2011

Finland on my mind - my bags are packed I'm ready to go

Täällä valmistaudutaan Suomen-matkaan. Sikäli harhaanjohtava otsikko, että mun pitäis nytkin pakkailla, mutta viimiset kamat on yllättäin vielä pesukoneessa. Ihanaa päästä käymään Suomessa, vaikka ollaankin vaan hetki reissussa. F. ei nimittäin ole käynyt Suomessa yli 1,5 vuoteen (!!)

Eilen oli se kauan odotettu työhaastattelu, joka meni tosi hyvin ja sain siitä kovimmat pisteet. Tosi hyvin ei vaan riitä ykkössijaan kun top kolmosessa oli lisäkseni konkareita, jotka nappasivat kaikki tarvittavat työkokemus ja opinto-pojot. (Julkinen duuni, johon ilmeisesti valintaprosessin oikeudenmukaisuuden takia merkitty tarkat pisteytykset eli työkokemuksesta ja opinnoista oli mahdollisuus saada 20 pistettä ja haastattelusta toiset 20) 
Long-story short, eli hain kesällä tätä paikkaa ja silloin etsittiin vain teknillisen tiedekunnan omiin toimistoihin konsulttia. Elokuussa kuulin ex-työkaverini kautta, että ne valitseekin tän haun kautta 2 työntekijää - toisen mun vanhaan duunipaikkaan yliopiston kansainvälisiin suhteisiin.  Nyt siis odottelen, että mun entinen pomo vahvistaa, että onko ne saamassa rahoituksen tähän vai ei. Jos tää paikka avautuu, niin se on automaattisesti minun koska olin tän graduatorian (=ranking-listaus?) kakkosena. Uskomatonta mutta totta, sain 10 pistettä enempi kuin kolmanneksi jäänyt,  eli JEEJEE.... vielä ei vaan uskalla juhlia.. + nää sopimusjutut etenee vaan niin törkeän hitaasti.  HALUAN RAHAA!!

Suomessa ei olla kuin kolme kokonaista päivää ja vähän harmittaa tietty, ettei tarpeeks keretä ketään nähdä. Ensin käydään iskällä, ja sieltä sitte Helsinkiin Tuulille.  Varsinainen graduation-party on perjantaina ja ihana on nähdä vielä meidän tiivistä porukkaa, kun suurin osa on pysyvästi kuitenkin muilla mailla. Vain yksi lusmu jättää tulematta, buu :(
Lauantaina ehditäänki viel nauttia mamin ja kuopiolaisten seurasta ennenkuin joudutaan palaamaan sunnuntai-aamuna tänne. 
Näitten tärkeimpien tapaamisten lisäksi mulla olisi pari muutakin missiota tälle reissulle.. lähinnä hankintoja mitä ei täältä löydy. Tän lyhyen reissun aikana tuskin olen kummemmin koneella. Koitan saada ton vastauspostauksen valmiiksi ja heittää ajastettuna sen tulemaan.. ja jos kerkeen niin miniskipalkinto lähtee voittajalle postiin (kysymyksiähän voi heittää vielä huomiselle asti)

San Felice Circeo


Perjantai-iltana suuntasimme siis etelään, San Felice Circeoon - Circeo-vuoren juurelle. 
Matteo oli kutsunut meidät luokseen kyläilemään, ja iltahämärissä saavuimmekin perille. Perjantain kuvamateriaali ei tänne asti päädy, mutta pieni kuvapläjäys minullekin ennaltaan tuntemattomasta Circeosta, joka oli kyllä todella hurmaava kun päädyimme siellä kiertelemään lauantaina.
Varsinkin Circeon uudempi osa on kesäisin täynnä lomailevia roomalaisia ja napolilaisia. Upea meri!














Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...