Ensimmäinen vuosipäivä!

Kirsikoita partsilla

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä kun me menimme naimisiin! Jeejee, eli hyvää ensimmäistä vuosipäivää meille. Ensimmäinen vuosi rouvana on vilahtanut ihan uskomattoman nopeasti ja toivon tietysti, että meillä on runsaasti lisää onnellisia vuosia edessä. 

Filippo on aloittanut keittiömestari-harjoittelunsa ravintolassa ja jo nyt tuntuu aika ankeelta kun se on kaikki illat poissa. Tärkeää työkokemusta ja vielä tärkeämpiä kontakteja, mutta 6 päivää viikossa (ma-la) tuntuu silti ihan hurjan paljolta kun työajatkin on niin typerät.  

Noh, mulla on paljon koulujuttuja lukematta (ravitsemustiedettä ja jotain bilsan juttuja) ja voin onneksi lukea parvekkeella ja vetää kirsikoita siinä samalla. 
Jäissä odottele sitten iltaa yksi meidän suosikki, Berlucchi Franciacorta rosékuohari, jota myöskin suosittelen jos joku Italiassa piipahtaa -- ja onneksi huomenna on sunnuntai!

Our Wedding - part 2 The Reception

8 giugno 2012 - 8. kesäkuuta 2012

Kahdeksan yhteisen vuoden jalkeen menimme naimisiin siviilivihkimisella kotikaupungissamme Roomassa. 

Ensimmäisestä osasta löytyy vihkiminen. (1. osa linkitys)
Tässä kakkososassa on pieni kuvakooste meidän hääpäivän lounaasta. Kuten ykkösosassa olikin jo selitetty, meillä oli poikkeuksellisten hääjärjestelyjen ja aikataulujen takia ihan todella pienesti juhlaväkeä paikalla. Laatu kuitenkin korvasi määrän ja saimme haluamamme ihanat, tunnelmalliset ja omannäköiset juhlat. 

Juhlalounas järjestettiin ihan meidän kodin läheisessä ja jo meille tutussa ravintola/juhlapaikassa nimeltään Le Cicale di Veio, Rooman pohjoispuolella. Ohjelmaa oli just niinkun haluttiin. Ensin saatiin seurustella vieraiden kanssa ulkona juomien kanssa ja sitten syödä hyvin ja pitkän kaavan mukaan yhdessä isossa pöydässä. Ainoana ns. ohjelmanumerona kakun leikkaus. Ei pelejä, ei leikkejä. 

Kuvia meillä on monesta eri kamerasta yhteensä n. 6000, joten tähän on noukkimalla valittu kuvia juhlatunnelmasta painottaen meihin ja yleistunnelmaan, eikä esimerkiksi perheenjäsenistä otettuihin kuviin vaikka niitäkin jokunen mukana on. 
Täydentelen tekstiosuutta ja lisään ehkä jonkun kuvankin kunhan kerkeän. Nyt vaan saatava julkaistua tämä, ettei se jää enää roikkumaan. 

Vastavihityt fiilistelee parkkipaikalla 

Tuoreelle rouvalle kuohuvaa ja sormuskehuja - kyllä hymyilyttää 

Valmis sali odottaa ruokailijoita 

Aloiteltiin lounasta kuohuvan ja pikkupurtavan kanssa ulkona

Oli aika törkeän kuuma jo heti puolen päivän jälkeen, puvuntakit lähtivät viimeistään tässä vaiheessa 

Friteerattuja kasvisjuttuja alkupalana

Alkupalalautanen friteerattuja kasvisjuttuja, sit kaks primoa (pinaattiricottaraviolit ja toisena pastaa jossain fisusoosissa), eka secondo oli lihaa, välissä palate cleanser sorbetti joka oli iiiihana ja sit toisena secondona kala-annos. Tän jälkeen oli ihania ihania tuoreita hedelmiä viel ennen kakkua.

Virkistävää sorbettia lasissa ja kalaruokaa ja liharuokaa

Tässä välissä oli kanssa syöty kahtaa eri pastajuttua 

Mun "pienet" pikkuveljet

Ykkös-nonna 

Rakkaitani -
 Armaat veljeni jotka jaksoivat kauluspaidoissa vaikka asteita aika reippasti

Meiän kakku - jossa päällä komeilee eka automme punainen kupla!

VOIKO ARVATA KUKA POLKAS?

Kakkua vastavalossa

Väsyneet mutta kovin onnelliset

Terveiset Sisiliasta

Napoli hotellin kattoterassilta

Talla hetkella olemme Siracusassa, Siciliassa. Viela lahes puolet reissusta jaljella ja huomenna matka jatkuu kohti Pohjoisempaa Siciliaa ja Palermoa. 

Taakse ovat jààneet Napolia ja Campania, Altomonte ja Scilla Calabriassa.

Meilla on ollut super ihanaa, vaikka autoilu ja reissuilu alkaakin kayda pikkuhiljaa jaksamiselle. Tanaan otetaankin rennommin ja nyt lepaillaan hotellille. 

Ollaan nahty ihan hirveasti ihania paikkoja, seikkailtu paljon, syoty paljon herkkuja ja ihmetelty vaikka mita juttuja. 

Pieni summaus tàhànastisesta 

Parasta tahan asti:

+ oma mies

+ Napolin pikkukujat ja maanalainen Napoli

+ pizza ja ruoka muutenkin Napolissa

+ Upea Altomonte Calabriassa

+ Hotel Barbieri (Altomonte) Paikka, henkilokunta, ruoka, nakymat. Kaikki. 

+ Vuoret Calabriassa. Itku meinas tulla kun oli niin upeeta. 

+ Meri etelà-Calabrian Scillassa ja hotelli meren rannassa. 

+ Ortygia-saari Siracusan edustalla. 

+ Ravintola Duomo (Ragusa, Sicilia) tàtà illallista muistellaan vielà pitkààn!

+ Plemmirio ja Sisilian meri! Niin kirkas vesi!!

... ja nàità olisi vielà paaaaaaljon lisàà!

Tyhminta tahan asti:

- lukemattomat sahkopostit tòistà

- pitkat automatkat

- Sisilian hyttyset jotka tykkaa minusta kovasti

- Scillan turistiravintolat ja ylikeitetty pasta

- Positano ja turistit ja naurettava ylihinnoittelu

- Sisilian liikenneympyrat! Niita on paljon (!!), harmi vaan ettei kovin moni ole ymmartanyt mika niissa on ideana.. 

Marinara pizzaa Napolissa

Me - Altomonte Calabria

Scilla, Calabria

Filippo - Duomo, Ragusa - Sicilia

Siracusa, Sicilia (Ortygia)

Meri Sisiliassa

Casal dell'Orto

Casal dell'Orto 

Oltiin syömässä minä, Julia ja pojat yhdessä ihanassa agriturismossa tässä lähellä pohjois-Roomassa. Paikka on ihana ja syömistä on aivan valtavasti. 


Ihanaa oli ja lämpimästi suositellaan!


Il Casale dell'Orto - " Dar Contadino "

Julia

raksu-naksu

Myö

Ihana Julle 

Kisunen

Julia ja talon limoncello

Our Wedding - part 1. The Ceremony

8 giugno 2012 - 8. kesäkuuta 2012

Kahdeksan yhteisen vuoden jalkeen menimme naimisiin siviilivihkimisella kotikaupungissamme Roomassa. 

Halusimme pienen ja intiimin tilaisuuden (alunperin suunnitelmissa oli karata Vegasiin.. ) hyvin epaitalialaiseen tapaan. Koska saimme paivamaaran varattua hyvin myohaan ja sen takia Suomesta vieraita paasi hyvin rajoitetusti, oli vieraat rajoitettu myos taalta paasta minimiin. Halusimme omannakoisemme juhlan ja sen saimme. Kiitos kaikille osallistujille ja niille kovin monille ketka meita muistivat myos kauempaa. 

Ensi kesana on tarkoitus juhlia viela Suomessa avioliiton siunauksen yhteydessa. Tassa juhlapaivamme ensimmainen osuus: Vihkiminen. 

Aamu alkoi todistajani Alessandran ja Julian kanssa Roma Aeterna hotellilta. Kavimme aamupalalla (kamomilla-teeta ja ananasta) ja sain kuin sainkin sen jalkeen meikkailtua lievasta pahoinvoinnista huolimatta. Olin huonosti nukutun yön jälkeen ihan todella hermostunut, mutta kun Julia sai orastavan hiuskatastrofin pelastettua niin valmistautumiset sujuivat kohtuullisen hyvin. En halunnut tyypillista hääpukua ja meinasinkin hankkia vihkimiseen tunikatyyppisen valkoisen kesämekon, mutta onnistuin kuitenkin loytamaan haluamani "60's inspired" ns. vintage-tyyppisen puvun ASOSin verkkokaupasta. Kavi tuuri ja tykkasin mekosta kovasti. 

Hotellilta siirryimme vihkimispaikalle, joka oli 

Complesso Vignola Mattei ex.chiesa di S. Maria in Tempulo 
(Terme di Caracalla) 

Ylävasemmalla olen mamin kanssa, alavasemmalla Riccardo, Filippo ja Matteo. Alaoikeilla miä ja iskä. 

Jo aamusta oli ihan hirveän kuuma (paalle +30c), mutta päivä oli onneksi tosiaan alusta loppuun kaunis ja aurinkoinen. Paperijutuissa oli kestänyt niin kauan, että kun kuulutukset oli viimein julkaistu, saatiin vihkimisaika varattua vasta paria viikkoa ennen varsinaista vihkimispäivää. Tästä huolimatta sain paikalle onneksi Suomesta äitini miehensä kera, pikkuveljeni Antin ja Oton, äitini pikkusiskon Tuulin, ja vielä iskän. 

Alavasemmalla mina ja Filipon pikkuveli Edoardo -
Alaoikealla mina ja veljeni Otto ja Antti

Rooman kaupunki tarjoaa kaksi mahdollista paikkaa siviilivihkimiseen ja tama on niista toinen. Juhlatunnelma oli saatu mahtavasti järkättyä vaikka häitä oli bookattu puolen tunnin välein. Meilla vihkimisaika oli 10:30. Täman ex-kirkon sisäänkäynti ja ulostulo olivat niin, että en edes törmännyt edellisiin häävieraisiin vaikka mekin saavuttiin paikalle puoli tuntia ennen varattua vihkimisaikaa. Näin vihkimispaikan sisältä ensimmäistä kertaa kun menin iskän kanssa viimeisinä sisään ja olin tosi positiivisesti yllättynyt, tosi juhlava ja kiva sali. 

Vihkiminen alkoi silla etta meille luettiin Italian siviililaista pari artikkelia aviopuolisoiden valisista velvoitteista ja oikeuksista. Sen jàlkeen samantien oli jo Tahdotko-kysymysten vuoro. Jànnittyneet todistajatkin joutuivat vastailemaan ja innokkaana myòs koko sali vahvisti kuulleensa lupaukset ;) 

Vihkiminen sujui nopeasti, ja oli oikein tunnelmallinen. En ehtinyt itkemäänkään, kun hymyilytti hirveästi kun vihkijä ilmeisesti luuli, että mun toiset nimet "Aili Maria" tarkoittaa Hail Maryä ja lausui sen toistumiseen Haili Mariana .... :D

Lopuksi sormusten vaihdot ja loppusanat. Seremonia kesti kokonaisuudessaan about 15- 20 minuuttia, eli ei minkààn pitkàn kaavan mukainen. Lopuksi jààtiin vielà hetkeksi ottamaan sisàlle kuvia, kun osa vieraista meni jo ulos odottelemaan. 

Me ja läheisiä
Vasemmalta: Aarne, T. äiti, A. iskä, Giulia-anoppi, myö, Claudio-appi kera Danielan, pikkuveli-Edoardo ja nonna-Antonietta

Vasemmalta: Minä ja Livia, Filippo ja todistajani Alessandra, Julia ja minä

Kun astuimme ovista vastavihittyinä, vieraat olivat jo ulkona odottamassa ja jouduimme yllättäen riisipommituksen uhreiksi. Tästä huolehtivat sulhon vanhat ystävät ja pikkuveli. 

Siitä kun toivuimme niin kuvia otettiin vielä siinä pihalla, ennenkuin vieraat lähtivät kukin milläkin kyydillä kohti pohjois-Roomaa ja meidän lounaspaikkaa. 

Yläoikealle: Anoppi ja minä - 
Alavasemmalla: Edoardo ja Alessandra "i testimoni" eli todistajat

Hääraportti jatkuu seuraavassa osassa (vol.2) : The Reception..


Kuvat ovat lähes kaikki Julian kamerasta! 

Italiasera 9: esittele italiaano

En halunnut "esitellà" nàyttelijòità tai laulajia, kun ihanaa Maxiakin on jo tààllà hehkutettu, joten aika loogisesti esittelen oman italialaiseni (Kuten mm. Sirukin)

Filippo Otello Alessandro 

Filippo on syntynyt ja kasvanut Roomassa, làhes koko elàmànsà Flaminion kaupunginosassa. 

Flaminiossa asuvat vielà àiti Giulia, miehensà Pierandrean, F:n 17-vuotiaan pikkuveljen Edoardon (Dodo/Edo) ja kolmen kissan kanssa.  Isà Claudio, asuu Danielan kanssa Rooman pohjoispuolella, làhellà asuvat myòs isovanhemmat ja isàn veli perheineen.  

F., mamma ja Edo.

Liceo Classicon - eli klassinen lukio jossa ns. pààaineina mm. latina & vanha kreikka, matematiikka, historia ja filosofia -  jàlkeen F. aloitti arkkitehtuuriopinnot La Sapienzan yliopistossa, mutta neljànnen vuoden puolivàlissà, opistoihinsa tàysin kyllàstyneenà pààtti aloittaa ravintola-alan opinnot. Nyt, huomattavasti tyytyvàisempànà, on suorittanut ensimmàisen tason kokkikurssin,  vaikka onkin tàllà hetkellà pààtoimisesti toimistolla tòissà. Elokuun lopussa jatkuu 2-tason kokkikurssi. Arkkitehtiopintojen mahdollisesta jatkumisesta ei tiedà vielà kukaan, yliopistolla F. on kuitenkin vielà kirjoilla.... 

F. rakastaa ruokaa ja juomaa (tàmà on meille molemmille aika kova juttu..), matkustamista (haluaisi kovasti patikoimaan Peruun, ja muutenkin kiertàmààn etelà-Amerikkaa), musiikkia (60', 70', 80' rock), elokuvia (tàllà hetkellà suosiossa mm. Werner Herzogin ja Kubrickin elokuvat) ja urheilua (erityisesti jalkapalloa ja tennistà, joita on molempia harrastanut ihan tosissaankin nilkkavammaan asti.)  

Triviaa:

Pituus 185cm

Lempinimet: Filo, Fil

Lempiohjelma:  Simpsonit

Lempilaulaja: Freddie Mercury, Franco Battiato, Lucio Battisti

Lempijoukkue: S.S. Lazio

Lempinumero: 8

Lempivàri: Punainen

"Mancino" eli vasenkàtinen, ja horoskoopiltaan kalat (kuten minàkin) 

2 tatuointia 

Lapsuuden unelma-ammatti:  WWE-showpainija (idoli: Hulk Hogan)

"Tàydellinen ateria": Primona Gnocchi di patate,  secondona paistetut perunat ja nonnan cotolette di vitello (paneroidut ja rapeaksi paistetut ohuet vasikanpihvit) ja jàlkkàriksi juustoja&hilloa tai sacher-kakkua.

Rakastaa autoja: 

Sai 18-vuotiaana, lapsesta asti toivomansa ja kovasti rakastamansa punaisen "maggiolinon", elikkàs kuplan, mutta auto ei ole toiminut putkeen paria viikkoa kauempaa (lukuisista korjausyrityksistà huolimatta)

Hemmetin vaikea, mutta erittain rakastettava!