Road trip vol.1 - Calcata

Lazion alue on täynnä muitakin kauniita kohteita kuin Rooma ja olen kovasti toivonut, että pääsisin tutustumaan alueeseen paremmin. 

Eräänä Filipon lomapäivänä lähdimme retkelle Viterbon maakuntaan. Ensimmäisenä kohteenamme oli Calcata, pieni boheemi taiteilijakylä jota upea luonto ympäröi. 

Matkalla kohti Calcataa

Avo-auto on muuten todella jees.

 

Calcata kauempaa

Perillä ollaan

 

Calcatan pieni kylä tyhjentyi 30-luvulla, kun sen pelättiin romahtavan kalliolta jonne se oli rakennettu.. mutta kultaisella 60-luvulla hipit ja taitelijat löysivät idyllisen vuoristokylän uudestaan, kunnostivat sen, eivätkä koskaan lähteneet.

Upeat maisemat ympäröivät Calcatan kylää.

Kuten huomaa - yhteiskuvat meillä aina onnistuu....

Pienestä koostaan huolimatta, Calcata on koti lähes sadalle taiteilijalle ja sieltä löytyykin runsaasti gallerioita, bazaareja, sekä myös kahviloita ja ravintoloita - mutta kaupalliselta turistirysältä paikka ei todellakaan vaikuta. 

Ihanan rauhallinen kohde on romanttinen varmasti muidenkin kuin meidän mielestämme, 

lisäksemme kohtasimme turisteina vain muita pariskuntia. :)

Tänne haluan ehdottomasti palata!

Kurkatkaa myös: NY Times - Travel : Calcaca

Illallisvieraita

Raspberry Cheesecake

Nyt kun kesän tentit ovat kaikilla ohi, vietimme meillä ihanaa kesäiltaa herkutellen. Illan aikana syötiin mm. grillattua kanaa ja kasviksia, juustoja ja itsetehtyä leipää.

Suursuosikki oli kuitenkin jo aiemmin testattu juustokakku, tällä kertaa vadelma-versiona. 

 

Grillatut kesäkurpitsat ja munakoisot

Parasta oli kuitenkin saada ystävät koolle :) Pelattiin porukalla Buzzia, ensimmäistä kertaa koskaan englanniksi - kerrankin mulla oli etulyöntiasema :D 
Tälläsiä iltoja lisää!

Ihana pikku-dodo joka toi  mulle kukkia <3

Livia

Kukat

Filo raksunen

Puhtaat lautaset loppu, mutta kakkua menis vielä

Ponte della Musica

source

 Ponte della Musica, on Teveren eli Tiber-joen uusin silta. Siltaa on rakennettu 2008 lähtien yhdistämään Della Vittorian ja Flaminion alueet, ja nyt tämä kävelysilta on ollut auki toukokuun lopusta. Kävelysillaksi se on varsin massiivisen kokoinen (22m leveä) ja monien ihmetykseksi asfaltoitu - tarkoitus on, että sillan pääsee ylittämään myös pyörällä tai elektronisella bussilla.

Sillan oli tarkoitus siis yhdistää Flaminion puolella olevat kulttuurikohteet (eg.nykytaiteen museo Maxxi ja Auditorium) helpommin tavoitettaviksi. Runsaasti kritiikkiä on nyt satanut siitä, että joen "toinen puoli" on jätetty hyvin keskeneräiseksi ja jäljellä on mm. roskainen romuttamo.

source

Kävin yhtenä iltana Dodon kanssa sillalla ihmettelemässä, ja kommentoimassa laivankansi tunnelmaa. Tyyliltään Ponte della Musica on ymmärrettävistä syistä todella erilainen kuin läheinen Ponte Milvio, mutta alueen nuoriso on jo sillan löytänyt ja ottanut omakseen.

Ponte della Musica

Edoardo sillalla Flamion puolella jokea

 

Sillasta ja avajaisista juttua Corriere della Serassa.

Videossa esitellään Pohjois-Rooman museoaluetta ja sen myötä myös Ponte della Musicaa.

Prati

Prati on heti Vatikaanin pohjoispuolella sijaitseva rauhallinen ja korkeatasoinen asuinalue, jonka varsinkaan pohjoisempaan osaan harva turisti päätyy Rooman reissullaan. Alueena se on monessa mielessä samanhenkinen kuin oma asuinalueemme Parioli.

Alueen tunnetuin katu on Via Cola di Rienzo, joka on Pratin ns. pääkatu ja vilkas ostoskatu.

Pratissa sijaitsevat myös Piazza Cavour ja  Piazza della Libertà. 

Eilen illalla teimme kuitenkin pienen iltakävelyn Pratin vähemmän tunnetussa pohjoisosassa, Piazzale Clodion ja Piazza Mazzinin lähellä. Olimme nimittäin jälleen kerran menossa Da Dante-trattoriaan, Filipon isän seurueessa. Roomalaista ja peri-italialaista ruokaa tarjoava ravintola on liikemiesten ("commercialisti"), asianajajien ja televisio/elokuvaväen suosiossa, kun RAIn toimisto ja isoja tuotantoyhtiöitä sijaitsee alueella. Pöytävarausta suositellaan.

Ruoka on hyvää ja ravintola on ns. varma, mutta ei  hypetyksen arvoista.

Mutta niitä kuvia..

 

Prati

Filippo odottaa kuvaajaa

Another beautiful building taken over by americans - no eiiii, mut rahalla saa ja niin edelleen..

Sisäpiha

Hauska juomalähde

Kivisellä pihalla kukkii kuitenkin

Trattoria Da Dante - Via MONTE SANTO 36/a

"Deep summer is when laziness finds respectability"

Meillä on netti ollut katkolla koko viikonlopun, nyt lainaan naapurin nettiä..

Lauantaina vietettiin tapaamisen vuosipäivää (7 vuotta!) niinkin jännittävästi, että lähdimme kauppareissulle porta di Roman IKEAan. 

Ostoslistalla oli henkareita, ja muuta vaatesäilytykseen liittyvää + Grillipannu jota olen toivonut pidemmän aikaa :) Kaupasta mukaan lähtivät lisäksi kylpyhuoneeseen uusi matto ja hauska huonekasvi.

Sunnuntaina vietittiin lepäilypäivää - katsottiin huippuhyvän Game of Thronesin ensimmäinen kausi loppuun, syötiin ihania grillikasviksia ja kanaa (jeejee, IKEAn grillipannu)

ja pelattiin korttia. Ihanan rauhallinen kesäsunnuntai. 

Videolla lauantai-iltapäivän rauhallinen Parioli. Kuvaus alkaa kun ajettiin meidän portista ulos ja videolla näkyy Viale Parioli pari sataa metriä meiltä "alaspäin". Kuvattu erittäin likaisen Volvon ikkunan läpi :)
 

Ilta anoppilassa

Olimme todella pitkästä aikaa käymässä Filipon äidin luona. Meidät oli kutsuttu illalla syömään - ja pääsimmekin nauttimaan parhaasta ulkonasyönti ajankohdasta kun päivän helle oli jo laantunut ja aurinko laskemassa. Vietimme erittäin onnistuneen(!) illan äidin ja hänen miehensä kanssa (dodo vielä reissussa)

Rakastan ulkona syömistä (terassilla/picnicillä.ym) ja kaikki oli nytkin todella hyvää.. jopa juustokakku oli suuressa suosiossa ;)

Jos jotain toivoisin asunnolta (siis muutakin kuin että meillä ei olis keittiö ja makuuhuone samassa tilassa) niin se olisi kyllä terassi tai parveke. 

Viinilasi, kirja ja oma partsi - siinä olisi nimittäin täydellinen tapa viettää kesäiltaa.

Mamman terassilta näkyvä uudehko Maxxi-nykytaiteen museo, jossa on viimein laitettu pihakin kuntoon.

Ilta-aurinko Flaminion kaupunginosassa

Mamma Giulia laittaa juustoja esille

muistin taas kuinka paljon tykkään tästä kattoterassista..

Ihania, ihania, ihania kukkia

Maxxi iltavalaistuksessa

Valot, joista en valitettavasti saanut parempaa kuvaa terassilta pimeässä räpsäistyä

Cake and the City

Koska EN ole tätä mieltä, olen nauttinut kesälomastani rentoutumalla kotona ilmastoinneissa ja tyhjentänyt päätä lukemalla laatukirjallisuutta. Mikäpä olisikaan parempi pääntyhjentäjä tenttikirjojen ja muun liibalaaban jälkeen kuin The Carrie Diaries - eli ns. esiosa (prequel) Sex and the City-kirjoille.

Vaikka kirjassa ei vielä New Yorkissa ollakaan, sain kirjasta idean tehdä ns. New York-style juustokakkua anoppilaan viemisiksi kun meidät on sinne tänään kutsuttu illalliselle. Tuorejuustotäytteinen kakku paistetaan uunissa, ja tarjoillaan jäähtyneenä esimerkiksi tuoreiden marjojen tai hillojen kera. 

Sovelsin reseptiä, mutta aika peruslinjalla mentiin siis. 

Pohja:

• n. 200gr murennettuja Digestive-keksejä tai vastaavia
• 100gr sulatettua voita

Täyte:

• 2 purkkia (250gr/prk) Philadelphia-tuorejuustoa
• 2,5dl purkki kuohukermaa (/hapankermaa/rahkaa.tms) 
• 1 luomu sitruuna (kuori raastettuna + mehu)
• Reilu 1dl sokeria
• 4 munaa
• 1-2 ruokalusikkaa perunajauhoa
• vaniljaa

Sekoita pohja-ainekset ja painele hyvin irtopohjavuokaan. Jähmetä kylmässä (tai paista yksinään n.10min)

Sekoita täyteainekset sileäksi massaksi ja kaada pohjan päälle. Paista 175-asteisen uunin alatasolla n. 45-60min (riippuen vuoan koosta)  Pinnasta ei ole tarkoitus tulla tummaa, joten peita tarvittaessa foliolla. Jätä kakku uuniin lämpöjen nollaamisen jälkeen jäähtymään.  Kun kakku on saanut rauhassa jäähtyä uunissa, nosta jääkaappiin viilenemään.

 Halusin tehdä jonkun hilloke-tyyppisen lisäkkeen kakulle sesongin marjoista, ja koska mansikat.ym eivät ole täällä enää parhaimmillaan päädyin ostamaan tuoreita kirsikoita. 

Googlailin "cherry pie filling"-juttuja kun sitä usein juustokakun kanssa tarjotaan, ja päädyin tekemään versioni aika perinteisesti heittämällä kattilaan tuoreita kirsikoita (puolikkaina, kivet poistettu), vähän sokeria, vettä/tilkka punaviiniä/muuta nestettä, maissijauhoa, ja sitruunamehua. Keittelin seosta hetken aikaa ja hyväähän siitä tuli.

Nyt toivon, että kakku tekee kauppansa illalla vaikka anoppi ei kuulemma juustokakuista tykkää ollenkaan, heh.  (kuulin asiasta liian myöhään, I swear)

EDIT:
Iskällä on tänään synttärit, joten suukkoja Suomeen - kohta nähdään!