Viikonloppuna uskaltauduin viimein poistumaan jonnekin apteekkia kauemmas. Kunnon taudissa on enaa Filippo, mutta mullakin taa rohiminen jatkuu - nyt sitten toissakin.
Lahdimme kuitenkin viikonlopun kunniaksi pikkupoikien eli F.n pikkuveljen ja hanen ystaviensa kanssa "oluelle" eli hauskaan pieneen kulmakauppaan, joka myy erikoisoluita ja on asiakkailleen nostanut kadulle pari penkkia.
Oli oikein viihdyttavaa viettaa iltaa pikkaraisten, vaikkakin nykyaan yliopistolaisten, poikien kanssa.
Voi tää sun blogi kyllä tuo aina kauhean Italia- ja etenkin Rooma-ikävän! Vielä kun lisää tuon Suomen tihkusateen ja +10 astetta, niin ohhoijaa, kun tekis mieli ottaa siivet alle ja karata johonkin... Ihania kuvia! :)
RispondiEliminaKiitos!!! Ihana saada tàmmòstà kommenttia vaikka harmi tietty ruokkia sunkin Rooma-ikàvàà :)
Eliminabaci sateisesta roomasta
Raideri vei jo sanat suusta :)
RispondiEliminaRooma ikävä on valtava...ja tämä blogi sitä vain villitsee mutta erittäin hyvällä tavalla !
Mun sielu päätti jäädä sinne asumaan viime joulukuussa, joten pitäkää siitä hyvää huolta kunnes pääsen sitä seuraavan kerran moikkaamaan.
Pia
Kiitos Pia ihanasta kommentista!
EliminaRoomaan on karmeeta kaivata, tuttu tunne - mutta tervetuloa sitten vaan pian takaisin tànne! :)
un bacione